Kreikan meri, meri Kreikan

Flunssassa kun miettii merta, on ainoa mikä tulee mieleen tämä:

Kreikan meri, meri Kreikan.

Eikä siinä mitään vikaa ole.

Baltianmeri

Minusta on ehkä vähän jännittävää, että Itämeri on Itämeri, noin niin kuin nimeltänsä. Olen jo pitkään ihmetellyt, että kun se sama meri on luonnollisesti Virolle Länsimeri, niin että miksei sille merelle ole voitu antaa yleispätevää nimeä. Ikään kuin ettei tarvitsisi pähkiä että mistä päin merta katsoo, että miksi sitä kuuluu kutsua. Tai siis onhan sille annettu parempikin nimi, the Baltic Sea.

Itse asiassa voidaanhan me sanoa ihan mitä me itse halutaan. Vaadin Itämeren muuttamista Baltianmereksi! Kaiken baltialaisen yhteisymmärryksen vuoksi. Jospa näin kaikki alamme baltialaisen yhteistyön nimissä kutsua välistämme merta Baltianmereksi, ja minä ainakin lupaan pyhästi myös lopettaa sanomasta Viroa jatkuvasti Eestiksi.

Suolaa silmässä ja aaltoja suussa

En ole ehtinyt tänä kesänä kertaakaan uimaan meressä, koska olen ollut törkeästi ylityöllistetty. Toisaalta meressäuimattomuuteeni saattaa vaikuttaa myös se, että en pidä uimisestä meressä. Suolainen vesi maistuu pahalta ja merellä tuulee aina niin paljon, että meinaa hukkua.

Merestä an sich pidän kyllä, koska elin lapsuuteni rannikkokaupungissa. Meri on rauhoittava, ikuinen. Minusta on turvallista olla meren vieressä.

Kun asuin vielä kotona iskä tuli joskus aurinkoisina kesäpäivinä aikaisin töistä kotiin, kiinnitti surffilaudan ja maston katolle ja ajoi meidät merelle surffaamaan.

Surffaaminen on kivaa mutta vaikeaa. Vähän niinku elämä.

16. Meri

Minä olen sisämaasta. Ehkä siksi minä olen ehdottomasti makean veden ihminen. Minä pidän lammista, järvistä, puroista, lätäköistä, joista. Mutta minä en pidä merestä.

Meri on pelottava. Se on iso, tuntematon, kauhea, syvä, musta, arvaamaton, rannaton ja kaikkia muita kauheita adjektiiveja. Meressä elää pelottavia eläimiä joita ei ole vielä löydetty. Siellä pohjassa voi olla mitä vain. On parempi pysyä poissa sieltä, antaa niiden sokeiden merihirviöiden nukkua. Merenpohjassa on Kraken ja Godzilla ja Tursas ja mitä kaikkea. Jo pelkkä vesi on kauheaa. Suola sokaisee, vesi menee kurkkuun, pohjaimu vetää ja sitten kuollaan hukkumakuolo, josta olen kyllä lukenut, että se on miellyttävä tapa kuolla. Mutta silti, en tahdo lähtökohtaisesti kuolla. Olen vielä siinä naiivissa vaiheessa, että kuvittelen eläväni ikuisesti. Meri ja kuolema liittyvät yhteen. Merimiesten hauta se on.